Katraamme

TILA

Kasvatimme alun perin lampaita vain omaan lihan tarpeeseemme, koska lihan alkuperällä ja sillä, että eläin on saanut elää hyvän elämän, on meille merkitystä. Sitten muutama asia loksahti kohdalleen ja ammattikin on tullut hankittua maatalousalalle, niin tuntui luontevalle hieman lisätä eläinmäärää ja aloittaa tarjoamaan myös toisille tilamme tuotteita.

Meillä on tällä hetkellä 21 uuhta, eli emolammasta ja kaksi pässiä.
Peltoa ja luonnonlaitumia on parikymmentä hehtaaria. Metsälaitumiakin löytyy. Pellon määrä ja tilalla oleva pienehkö navetta rajoittavat katraan koon kasvua, ettei se tästä huimasti pääse kasvamaan ilman suurempia investointeja. Tilamme on siis todella pieni eläintilaksi nykymittakaavassa, mutta panostamme määrän sijasta laatuun.

EMOLAMPAIDEN ELÄMÄSTÄ

Haluamme tarjota katraallemme lajityypilliset olosuhteet,
että ne voisivat elää mahdollisimman stressitöntä ja laadukasta elämää. Uuhista suunnilleen puolet on risteytyslampaita (suomenlammas X texel) ja loput ovat puhtaita suomenlampaita. Kaikki tilallamme syntyvät karitsat ovat jonkin asteisia risteytyksiä, koska pässimme on texel. Rotuna texel tuo lihakkuutta karitsoihin ja luonteensa puolesta se on myös miellyttävän rauhallinen. Uuhet poikivat kerran vuodessa, ja karitsoista osa syntyy keväällä ja osa loppukesällä. Siitos-pässi tekee "töitä" syksystä kevääseen. Kesän se
lomailee vieroitettujen poikiensa kanssa laitumella ja opettaa niille samalla,
kuinka ollaan pässejä. Kaikki eläimet laiduntavat. Katraamme ruokinnan perusta sisäkaudella on säilörehu ja kuivaheinä, jota on koko ajan tarjolla. Ruokintaa täydennämme kotimaisella kauralla, täysrehulla ja valkuaisrehulla tarvittaessa, esimerkkinä poikimisaika ja imetys ja pikkukaritsoilla ensimmäiset elinkuukaudet. Kivennäisiä, vettä ja suolaa on kaikilla vapaasti tarjolla ympäri vuoden. Laitumella ollessa eläimille ei anneta väkirehuja, vaan ne saavat ravintonsa peltolaitumesta ja kasvillisuudeltaan monipuolisista perinne- ja metsälaitumista. Myös talvella eläimillä on mahdollisuus ulkoiluun. Uuhia pidämme katraassa niin kauan, kuin ne pysyvät terveenä ilman vanhuuden vaivoja ja hoitavat emona olon mallikkaasti.

Eläimet keritään kahdesti vuodessa ja sorkat leikataan ennen
laitumelle lähtöä, tarpeen mukaan muulloinkin. Eläimiä tarkkaillaan ja
rapsutellaan ja heti jos jokin vaikuttaa olevan eläimellä pielessä, puutumme
tilanteeseen. Pieni katras mahdollistaa tarvittaessa tehokkaan yksilöllisen
hoidon. Navetassa lampaamme ovat ryhmissä kestokuivikepohjalla. Kuivike
tyhjennetään, kun eläimet lähtevät laitumelle. Kuivitusta käytämme runsaasti,
siten, että pahnoissa voisi vaikka itsekin ottaa torkut. Navetta on vanha,
mutta palvelee hyvin vielä eläinten kotina. Meille hoitajille tuo vaan hieman
enemmän vaivannäköä, koska kaikki työ on tehtävä käsipelissä, kun mitkään
koneet eivät navettaan sovi. Käymme navetassa vähintään kaksi kertaa päivässä (poikima-aikaan useamminkin) ja kesällä tarkastamme eläimet ja laitumet vähintään kerran vuorokaudessa.

TEURAS-KARITSAN ELÄMÄ

Muutamia parhaita uuhikaritsoita jätämme kasvamaan emoiksi
katraaseemme. Loput kasvavat teuraiksi. Karitsat viettävät ensimmäiset
kuukautensa emojen hellässä hoivassa ja niille on myös mahdollisimman
laadukasta rehua vapaasti tarjolla. Viimeistään 2,5 kuukauden iässä ne vieroitetaan emoista ja ne siirtyvät omiin ryhmiin loppukasvatukseen. Karitsoita punnitaan muutaman kerran elämänsä aikana, jotta saadaan tietoa kasvusta ja osataan suunnitella teurastusajankohta oikeaksi. Teuraspainossa karitsamme ovat 5-8kk iässä, riippuen rodusta. Ne ovat silloin jo lampaan kokoisia sekä näköisiä ja niillä on jo aikuisen kujeet, eli eivät enää pieniä hontelojalkaisia karitsoita. Karitsaksi niitä sanotaan, koska alle vuoden ikäinen lammas on karitsa, vaikka olisi jo täysikasvuisen lampaan kokoinen. Teuraaksi lähtevät karitsat lastaamme ja kuljetamme itse lampaille tutulla ajoneuvolla n. 100km päähän pienelle teurastamolle, jossa ne teurastetaan vielä samana päivänä. Kaikista paras olisi eläimen kannalta, jos loppu koittaisi tutulla kotitilalla ilman kuljetuksia, tuttujen ihmisten toimesta, mutta lainsäädäntö ei tätä salli, mikäli aiomme myydä lihaa toisille. Mutta ehkä tämä käytäntö, että itse viemme eläimet lähiteurastamolle, on sitten se toiseksi paras vaihtoehto.

TILAN MUUT ELÄIMET

Meillä on kaksi keskiaasiankoiraa työkoirina. Ne vartioivat katrastamme. Talvella koirilla on vähemmän työtä, koska eläimet eivät laidunna. Ulkoruokintakauden ne ovat laitumilla lampaiden läheisyydessä vartioimassa ja talvella navetassa tai navetan nurkilla. Omalle väelle koirat ovat kilttejä jauskollisia, ja vieraatkin ovat tervetulleita, mikäli isäntäväki on paikalla.

Huolellisella ja lajityypillisellä hoidolla, sekä
oikeanlaisella ruokinnalla pyrimme välttämään eläinten sairastumisia ja näin
ollen lääkityksiä. Kun eläimet pysyvät terveinä, virkeinä ja märehtivät
tyytyväisen näköisinä silmät puoliummessa, voi itsekin tuntea onnellisuuden
tunteita, vaikka välillä työ on raskasta. :)